Oltiin viime lauantaina pojan kanssa ekassa mätsärissä, josta sitten tuli sellainen fiasko, ettei tosikaan.

Ensinnäkin Dante veti aivan tautisesti joka koiran luo, oli aivan sekaisin... Ekassa kehässä ei malttanut seistä vaan pylly laski maahan aina hätäseen. Sen ajan ku seiso, ni teki sen kyl sitten hyvin. Tuomarin poika otti liiankin innokkaasti vastaan, tyyliin: RAKASTAN KOKO MAAILMAA JA SE MYÖS MINUA! JEE, JIPPII TOI TULEE RAPSUTTAAN MUA!! Ravissa Dante ei pompannu ku pari kertaa, joten se meni kohtalaisesti. Tuomari kehui kyllä komeaksi koiraksi ja sitten kun saadaan kokemusta (kumpikin), ni hyvä tulee, mutta nyt oli yli-innokas. Tuloksena odotetusti sininen nauha. Mahdettiin olla tragikoominen näky sen snautserin rinnalla, joka toimi moitteetta...

Sinisten kehässä seisominen sujui jo hiukan paremmin, mutta hirveän levoton oli, ravissa pomppi taas... Tuloksena edelleen odotetusti eimtn.

Aattelin kyllä ton jälkeen, et ei tästä todellakaan tule mitään! Koiraan ei saanu mitään kontaktia ekaan kahteen tuntiin, sitten ku rupes vähä väsyyn ja kyllästyyn, ni sai paremmin.

Nyt kun on järjellä pystynyt aatteleen tota reissua, ni tajuaa tosiaan et tarvitaan harjoitusta, paaaaljon harjoitusta MOLEMMAT!! Kohtaamisia, kontaktin ottoo, seisomista yms. yms.

Onneksi tässä lähiseudulla on nyt muutamat mätsärit keväällä, jotta saadaan tuntumaa kesäkuun Hämeenlinnaa varten. Uskaltauduin, kokemuksista huolimatta, ilmottaa Dnten sinne... Nyt sit vaan treeniä!!

Tässä muutama kuva (todisteex! ei vais!!), et osataan meillä kyl joteski seistä, ei vaan muistunu lauantaina mieleen...

 

Kommentteja otetaan mielellään vastaan, et kuinka noiden jalkojen TULISI olla, onko rakenteessa jo heti jtkn huomauttamista, takakorkee? yms.?!

Ja pari talvista kuvaa Danten yhdestä mielipuuhasta peltolenkillä