Toissa maanantaina meillä alkoi pentualkeiset Forssassa.
Ensin harjoiteltiin katsekontaktia
Välillä oli ihan pakko vilkaista emännän kädessä olevaa nakin palasta, ettei vaan pääse karkaamaan...Jostain syystä vilkuiluani ei otettu hyvällä vastaan...
Pakkohan se oli sitten emäntään katsoa, jos mieli makupalan saada.
Kun emäntä kuunteli ohjeita, oli minun oltava nätisti istumassa paikallani, että oli tylsää...
Kurssikaverin kanssa oli kiva päästä telmimään rankan tunnin jälkeen.
Narut hiukan häiritsi, mutta eivät uskaltaneet (miksi?) päästää meitä irtikään.
Viikolla pikkuemäntäni sitten toisti ja toisti ja toisti koulussa harjoiteltuja oppeja, sivulle tulemista, minkä emäntäni muuten oli harjoitellut kanssani vanhojen oppien mukaan, ja katsekontaktia.
Olen aika hyvin oppinut ja varsinkin kun huomaan herkkupalan kädessä, teen työtä käskettyä.
Vapaana juokseminen kentällä on parasta mitä tiedän!
Tässä minä olen, Dante 5,5 kk, 45 cm ja 15,5 kg.
Ensin harjoiteltiin katsekontaktia
Välillä oli ihan pakko vilkaista emännän kädessä olevaa nakin palasta, ettei vaan pääse karkaamaan...Jostain syystä vilkuiluani ei otettu hyvällä vastaan...
Pakkohan se oli sitten emäntään katsoa, jos mieli makupalan saada.
Kun emäntä kuunteli ohjeita, oli minun oltava nätisti istumassa paikallani, että oli tylsää...
Kurssikaverin kanssa oli kiva päästä telmimään rankan tunnin jälkeen.
Narut hiukan häiritsi, mutta eivät uskaltaneet (miksi?) päästää meitä irtikään.
Viikolla pikkuemäntäni sitten toisti ja toisti ja toisti koulussa harjoiteltuja oppeja, sivulle tulemista, minkä emäntäni muuten oli harjoitellut kanssani vanhojen oppien mukaan, ja katsekontaktia.
Olen aika hyvin oppinut ja varsinkin kun huomaan herkkupalan kädessä, teen työtä käskettyä.
Vapaana juokseminen kentällä on parasta mitä tiedän!
Tässä minä olen, Dante 5,5 kk, 45 cm ja 15,5 kg.
Kommentit